Rauhan tervehdys Ivalosta!

Kesä on jo pitkälle kulunut, vaikka säiden puolesta tuntuu, ettei se ole kunnolla vielä alkanutkaan. Aurinko laskee jo koko maassa ja syyskausi lähestyy seurakunnissa. Meidän perheemme kesä on tietysti ollut pitkälti uuteen asuinympäristöön totuttelua ja tutustumista. Kotiutuminen on sujunut oikein hyvin, mistä haluamme Jumalan lisäksi kiittää kaikkia teitä, jotka olette muistaneet meitä rukouksin!

Vaikka kesään on mahtunut monenlaista, tämän kirjeen teemana ovat leirit. Jo viikon kuluttua muutosta suuntasimme Leppisleirille Enontekiölle. Olemme olleet mukana jo kolmesti aiemminkin, mutta tällä kertaa lyhin reitti kulki Karasjoen ja Kautokeinon kautta. Nyt leiripaikka oli myös asuinpaikkaamme etelämpänä, tosin vain kymmenkunta kilometriä!

Leppisleiri on upea osoitus lapsityön mahdollisuuksista pienessäkin seurakunnassa. Enontekiön noin 30 hengen helluntaiseurakuntaan kuuluu yksi lapsiperhe, jonka lapsi on vuoden ikäinen. Silti leirille tulee vuosi toisensa jälkeen niin paljon lapsia, että majoitustilat ovat usein äärirajoilla! Tärkein selitys lienee talvikaudella säännöllisesti pidettävä Mix-kerho, jonka ansiosta lasten ja vanhempien luottamus on saavutettu.

Ivalon seurakunnan leiri järjestettiin seurakunnan omalla Ukontuvalla – paikassa, johon jokaisen kannattaa käydä tutustumassa! Tämän leirin huippuhetkiä oli kolmannen leiripäivän opetustunnit isommille leiriläisille. Tarkoitus oli pitää kaksi noin 45 minuutin opetusta ja niiden välissä vartin tauko. Leiriläiset alkoivat kuitenkin kysellä ja keskustella niin aktiivisesti, että taukoa ei pidetty, vaan opetus ja keskustelu jatkui yhtämittaisesti kaksi tuntia! Toivottavasti myös meiltä aikuisilta löytyy tällaista intoa ja nälkää! Koko leirin ajan tunnelma oli erityisen rauhallinen ja leiriläiset olivat innolla mukana kaikessa tekemisessä.

Kesän kolmas leiri oli Kemi-Tornion nuortenleiri. Siellä Jumalan sanan tutkiminen ja Pyhän Hengen voiman kokeminen muodostivat upean kokonaisuuden. Monet leiriläiset todistivat saaneensa pelastusvarmuuden ja Pyhän Hengen kasteen. Kaksi leiriläistä kävi myös vesikasteella, joten uskonelämän lähtökohdat tulivat varmasti kaikille selviksi! Suurkiitos kemiläisille ja torniolaisille!

Näiden leirien jälkeen olen entistäkin vakuuttuneempi leirien tärkeydestä lapsille ja nuorille. Siellä voidaan keksittyä yhteyteen sekä Jumalan että ihmisten kanssa. Siellä tehdään uskonratkaisu. Siellä täytytään Hengellä. Siellä saadaan kutsu Jumalan valtakunnan työhön. Kaikki tämä voi toteutua myös muualla, mutta leireillä se usein tapahtuu helposti ja luontevasti.

Kaikkien seurakuntien ei ole syytä pitää omaa leiriä ainakaan joka kesä. Voimia kannattaa yhdistää ja samalla eri paikkakuntien lapset ja nuoret tutustuvat toisiinsa. Myös muina vuodenaikoina järjestettäviä leirejä kannattaa harkita – kesä kun on vain kerran vuodessa. Olennaista on, että leireillä uskalletaan julistaa ja toteuttaa rohkeasti evankeliumia.

Elokuun alkupuoli on meillä koko perheen yhteistä loma-aikaa. Sen jälkeen, jos Herra suo, pääsemme käynnistämään uusia asioita uusissa ja vanhoissa paikoissa. Kiitos, kun muistat meitä ja koko Lappia rukouksin! Herra sinua runsaasti siunatkoon!

Taneli, Auli, Eeva, Pihla, Kaisa ja Visa Halonen